Esperanto tänään

Maailma on yhä enemmän yhdistynyt sähköisesti ja kiinnostus kansainväliseen kieleen esperantoon on kasvanut paljon, erityisesti nuorten joukossa, jotka etsivät vaihtoehtoisia tapoja kansainväliseen viestintään.... Zamenhof, esperanton alkuunpanija, syntyi vuonna 1859; tuota vuosipäivää juhlitaan kautta maailman, muun muassa Esperanton maailmankongressissa hänen syntymäkaupungissaan Białystokissa... Tuossa kongressissa hyväksyttiin virallisesti uusi esperanton maajärjestö Mongoliassa, jossa järjestetään tuleva Aasian esperantokongressi... Kiinnostus esperantoon kasvaa Afrikassa, jossa on perustettu uusia tai vahvistettu vanhoja esperantojärjestöjä Angolassa, Beninissä, Burundissa, Tšadissa, Norsunluurannikolla, Ghanassa, Kamerunissa, Kongon demokraattisessa tasavallassa, Madagaskarissa, Malissa, Nigerissä, Etelä-Afrikassa, Tansaniassa, Togossa ja Zimbabwessa... Herzbergin kaupunkia Saksassa nimitetään nyt virallisesti esperantokaupungiksi; sinne on keskittynyt joukko esperantotoimintoja kaupungin viranomaisten hoivassa... Esperantokulttuurin ajankohtaisia saavutuksia ovat muun muassa Beletra Almanako -kirjallisuusaikakauslehden ja suuren englanninkielisen tietosanakirjan alkuperäisestä esperantokirjallisuudesta julkaisut.

Päämääriä ja alkuperää. Perustan sille, josta tuli kansainvälinen kieli esperanto, julkaisi tohtori L. L. Zamenhof vuonna 1887 Varsovassa. Ajatus kansainvälisestä suunnitelmakielestä, joka ei ollut tarkoitettu korvaamaan kansallisia kieliä vaan palvelemaan toisena tai lisäkielenä kaikille, ei ollut uusi, mutta Zamenhof totesi, että sellaisen kielen pitää kehittyä yhteisessä käytössä. Siten hän rajoitti alkuehdotuksensa vähimmäiskielioppiin ja suppeaan sanavarastoon. Esperanto on nykyään täysin kehittynyt omaten maailmanlaajuisen puhujayhteisön ja täydellisen ilmaisuvälineistön. Monet Zamenhofin ajatukset ennakoivat nykyaikaisen kielitieteen perustajan, Ferdinand de Saussuren, jonka veli René puhui esperantoa, ajatuksia.

Piirteitä. Esperantoa sekä puhutaan että kirjoitetaan. Sanasto tulee erityisesti länsieurooppalaisista kielistä, kun taas lause- ja muoto-oppi ovat saaneet voimakkaasti vaikutteita slaavilaisista kielistä. Esperanton morfeemit ovat muuttumattomia, ja niitä voidaan yhdistellä lähes loputtomasti uusien sanojen tekemiseksi. Näin kielellä on paljon yhteistä esimerkiksi kiinan kanssa ja sanojen sisäinen rakenne muistuttaa esimerkiksi turkkia, swahilia ja japania.

Laajuus. Aluksi kielessä oli noin 1000 sanajuurta, joista voitiin tehdä noin 10000 tai 12000 sanaa. Nykyään sanakirjoissa on yleensä 15000-20000 sanajuurta, joista voidaan tehdä satojatuhansia sanoja. Kieli kehittyy edelleen ja Esperantoakatemia, Akademio de Esperanto, seuraa ja ohjaa kielen kehitystä. Vuosien aikana kieltä on käytetty melkein kaikkiin kuviteltavissa oleviin tarkoituksiin, joista jotkut ovat olleet kiistanalaisia tai ongelmallisia. Kieli on ollut kielletty, ja sen käyttäjiä on vainonnut sekä Stalin, jonka mukaan kyseessä oli "kosmopoliittien kieli", että Hitler, jonka mukaan kyseessä oli juutalaisten kieli (olihan kielen luoja, Zamenhof, juutalainen).

Käyttäjät. Niiden ihmisten määrä, jotka pystyvät puhumaan, on jo pitkään kasvanut tasolle, jossa ei enää ole mahdollista heitä kaikkia, samoin kuin ei ole mahdollista laskea ihmisiä, jotka puhuvat esimerkiksi englantia tai kiinaa koko maailmassa. Yksinkertainen haku sanasta Esperanto tuottaa 56 miljoonaa osumaa. Myytyjen kirjojen määrä, aktiivisten käyttäjien lukumäärä eri esperantosivustoilla ja esperantojärjestöjen jäsentilastot viittaavat siihen, että jonkin verran kieltä osaavia on satoja tuhansia tai jopa miljoonia. Se on suuri ja todella kansainvälinen yhteisö, esimerkiksi Esperanton maailmanliitolla on maajärjestöjä yli seitsemässäkymmenessä maassa ja yksittäisiä jäseniä lähes kaksi kertaa niin monessa maassa. On jo myös monia ihmisiä, jotka puhuvat esperantoa yhtenä äidinkielenään, kosta usein käy esimerkiksi niin, että vanhemmat tulevat eri maista, joten esperantoa käytetään kotikielenä. Tämän kotona käytetyn kielen takia nykyään on ehkä tuhat esperantoa äidinkielenään puhuvaa.

Esperanton opetus. Esperantolla voi aloittaa viestimään nopeasti ja siten se tarjoaa ihanteellisen johdannon vieraiden kielten opiskeluun. Muutamassa viikossa opiskelijat voivat käyttää esperantoa kirjeenvaihtoon ja muutamassa kuukaudessa opintomatkoihin ulkomaille. Kokeelliset ja epäviralliset havainnot osoittavat, että edeltävällä esperanton opiskelulla on myönteisiä vaikutuksia ensimmäiseen ja toiseen opiskeltavaan kieleen. Vaikka sitä opetetaan joissakin kouluissa ja lisäksi aikuisten kursseilla, kieltä opiskellaan tavallisimmin itseopiskeluna, kirjeenvaihdon tai netin kautta, esimerkkinä nettikurssisivusto lernu!n, joka tarjoaa esperantokursseja yli kolmellakymmenellä kielellä. Oppikirjoja ja itseopiskeluaineistoa on yli sadalla kielellä, Euroopan kielten viitekehys on esperantokäännöksenä ja yhdysvaltojen kieltenopettajien järjestö ACTFL on kehittänyt viralliset esperanton opetuksen normit. Esperanto on eräs Unkarin valtion tutkintojärjestelmän hyväksymistä kielistä. Sivustolla www.edukado.net on tietoa ajankohtaisesta koulutustoiminnasta.

Virallinen tunnustus. Vuonna 1954 Unescon yleiskokous tunnusti esperanton saavutusten olevan sopusoinnussa Unescon ihanteiden kanssa, ja rakennettiin viralliset suhteet Unescon ja UEA:n kanssa. Yhteistyö näiden kahden järjestön välillä jatkuu. Vuonna 1977 silloinen Unescon pääjohtaja, Amadou-Mahtar M'Bow, kehotti jäsenvaltiota ja kansainvälisiä järjestöjä edistämään esperanton opetusta kouluissa ja sen käyttöä kansainvälisissä asioissa. UEA:lla on myös aktiiviset viralliset suhteet Yhdistyneisiin kansakuntiin ja muihin kansainvälisiin järjestöihin.

Kokoukset ja tapaamiset. Vuosittain järjestetään esperantoksi yli sata kansainvälistä tapahtumaa ja lukematon määrä ryhmien tai kerhojen kokouksia – ilman kääntäjiä ja tulkkeja ja osallistujia on kymmenistä tuhansiin. Suurin on Esperanton maailmankongressi, joka järjestetään vuosittain aina eri maassa (2007 Jokohama, 2008 Rotterdam, 2009 Białystok Puolassa, 2010 Havanna, 2011 Kööpenhamina). Esperantoksi järjestetään myös useita konferensseja ja seminaareja joistakin erityisistä aiheista, esimerkkinä "Ihmisoikeudet" tai "Esperanto ja internet".

Tutkimus ja kirjastot. Monet yliopistot sisällyttävät esperanton kielitieteen kursseihin ja jotkin tarjoavat sitä itsenäisenä opintoaiheena. Erityisen huomionarvoisia ovat yliopistot Poznańissa Puolassa, jossa on interlingvistiikan tutkinto-ohjelma, ja Amsterdamissa. Yhdysvaltalaisen Modern Language Associationin kirjaluettelossa on esperantoksi yli kolmesataa ammattijulkaisua vuosittain. Brittien esperantojärjestön kirjastossa on yli 20000 teosta. Muita suuria kirjastoja ovat Wienin kansalliskirjastossa oleva kansainvälinen esperantomuseo, Esperanton maailmanliiton Hodler-kirjasto Rotterdamissa ja Aalen-esperantokokoelma Saksassa. Wienin ja Aalenin kokoelmia voi tutkia netissä ja niitä voi lainata kansainvälisesti.

Ammattiyhteydet ja erityisalat. Esperantoa puhuvien järjestöt sisältävät myös lääkärien, kirjailijoiden, rautatieläisten, tiedemiesten ja lehtimiesten ammattijärjestöjä sekä maailman pääuskontojen järjestöjä. Ne julkaisevat usein omia aikakauslehtiään, järjestävät konferensseja ja auttavat laajentamaan kieltä ammattimaiseen ja erityisaiheiseen käyttöön. Maailman kieliongelmien tutkimus- ja tallennuskeskus helpottaa yliopistojen yhteistyötä. San-Marinon kansainvälinen tiedeakatemia järjestää kursseja esperantoksi ja myöntää diplomeja. Usein ilmestyy alkuperäisiä tai käännettyjä julkaisuja astronomian, tietotekniikan, lääketieteen, biologian, oikeustieteen ja filosofian aloilta. Erityisia alajärjestöjä ovat perustaneet partiolaiset, sokeat, shakin- ja gon pelaajat. Keskustelupalstoja ja blogeja on runsaasti.

Kirjallisuus. Esperanton kukoistavan kirjallisen perinteen on tunnustanut myös Kansainvälinen Pen, joka hyväksyi esperanto-osaston syyskuussa 1993. Huomattavia nykyajan esperantokirjailijoita ovat esimerkiksi romaanikirjailijat Trevor Steele Australiasta, István Nemere Unkarista ja Spomenka Štimec Kroatiasta, runoilijat Mauro Nervi Italiasta, Mao Zifu Kiinasta ja Abel Montagut Kataloniasta sekä esseistit ja kääntäjät Probal Daŝgupta Intiasta, Humphrey Tonkin Yhdysvalloista ja Kurisu Kei Japanista. Skottilainen esperantokirjailija William Auld (1924-2006) oli muutaman kerran ehdolla Nobelin kirjallisuuspalkinnon saajaksi saavutuksistaan runouden alalla.

Käännökset. Kirjallisuuskäännöksinä on viime aikoina julkaistu esimerkiksi Shakespearen Talvinen tarina (Vintra fabelo), Tolkienin Taru sormusten herrasta (La mastro de l' ringoj), García Márquezin Sadan vuoden yksinäisyys (Cent jaroj da soleco), Eliaden Bengal Nights (Fraŭlino Maitreyi), Grassin Peltirumpu (La lada tambureto), Machiavellin Prinssi (La Princo) ja Cao Xueqinin Punaisen huoneen uni (Ruĝdoma sonĝo). Lapsille on mm. Asterix, Nalle Puh, Tintti, Jörö-Jukka ja Peppi Pitkätossu. Kaikki maailmankuulun suomalaisen kirjailijan Tove Janssonin muumikirjat samoin kuin L. Frank Baumin Oz-kirjat ovat saatavilla verkossa. Esperantosta käännettyihin kuuluu "Maskerado ĉirkaŭ la morto", jonka vuonna 1965 julkaisi Tivadas Soros, rahoittaja George Sorosin isä. Maskerado kertoo hänen perheensä selviytymisestä natsien miehityksen aikana Budapestissa. Siitä on ilmestynyt käännös englanniksi Britanniassa (2000) ja Yhdysvalloissa (2001) ja myöhemmin myös venäjäksi, unkariksi, saksaksi ja turkiksi. Roman Dobrzynskin kirja La Zamenhof-strato on käännetty yli kymmenelle kielelle, viimeisimmät italiaksi (2009) ja ranskaksi (2008).

Teatteri ja elokuva. Mitä erilaisimpien näytelmäkirjailijoiden kuten Goldonin, Ionescon, Shakespearen ja Alan Ayckbournin teatterikappaleita on esitetty viime vuosina esperantoksi. Monista Shakespearen näytelmistä on esperantokäännökset. Vaikka Chaplinin Diktaattori käytti esperantonkielisiä kylttejä, pitkät elokuvat ovat epätavallisempia. Merkittävä poikkeus on kulttielokuva Incubus, pääosassa näyttelijä William Shatner, jossa vuorosanat ovat yksinomaan esperantoksi.

Musiikki. Esperanton muusiikkilajit sisältävät kansanomaisia ja kansanlauluja, rock-musiikkia, kabareeta, laulelmia solisteille ja kuoroille sekä oopperaa. Suositut säveltäjät ja taiteilijat ovat levyttäneet esperantoksi, säveltäneet orkesterikappaleita kielen innoittamana tai käyttäneet sitä mainoksiin liittyvänä aineistona, britti Elvis Costello ja yhdysvaltalainen Michael Jackson esimerkkeinä. Esperanto sisältyy moniin orkesteri- tai kuoroteoksiin, huomattavimpana yhdysvaltalaisten Lou Harrisonin La Koro Sutro ja Davis Gainesin ensimmäinen sinforia. Esperantomusiikkia on internetissä, joukossa muutamia esperantokaraokelle omistettuja sivustoja.

Aikakauslehdet. Esperantoksi julkaistaan säännöllisesti yli sata aikakauslehteä, joista jotkin tarjoavat myös sähköisen version. Joillakin lehdillä on myös internetarkisto. Muihin aikakauslehtiin kuuluvat lääketieteen ja tieteen julkaisut, uskonnolliset, nuorten ja kasvatukselliset aikakauslehdet sekä kirjallisuus- ja erityisaiheiset julkaisut. Verkkolehtiä on myös runsaasti, mukaan luettuna hyvin ajankohtainen Libera Folio.

Radio ja televisio. Esperantoksi on säännöllisesti lähetetty Brasiliasta, Kiinasta, Kuubasta, Puolasta ja Vatikaanista. Monet ohjelmista ovat kuultavissa myös internetistä ja viime aikoina ovat laajalti yleistyneet esperantopodcastit! Joissakin maissa televisiokanavilla on esperantokursseja, esimerkiksi Puolan television ykköskanavalla 16-osainen BBC:n sovitus Mazi en Gondolando -kirjasta.

Internet. Esperantoa puhuvien verkkoyhteisö on hyvin suuri ja kasvaa nopeasti. Esperantoksi on muutama sata keskustelupalstaa, jotka käsittelevät niinkin erilaisia aiheita kuin kielen käyttöä perheessä ja yleistä suhteellisuusteoriaa. Esperantoa käytetään laajasti pikaviestimissä kuten ICQ, IRC, MSN, Skype, ym. Esperantosivuja on satoja tuhansia. Esperantoksi on tietokoneohjelmia, jotka on luotu alkuperäisesti esperantoksi, esimerkiksi erilaiset tekstinkäsittelyohjelmat, kielioppitarkistimet ja näppäinasettelut. Ohjelmat kuten Open Office, Firefox, IrfanView, graafinen käyttöliittymä KDE ja käyttöjärjestelmä Ubuntu ovat saatavilla myös esperantoksi. Esimerkiksi tunnetuilla Googlen, Wikipedian, Facebookin ja Ipernityn sivustoilla on esperantoversiot.