Esperantossa ei ole mitään pakollisia sääntöjä isojen ja pienten kirjainten käytöstä. Niiden käyttö edistää pääasiassa tekstin selkeyttä. Isoja kirjaimia käytetään esperantossa tavallisesti:
1. osoittamaan itsenäisen lauseen ensimmäistä kirjainta;
Mi vidas hundon. Ĝi estas granda. - Näen koiran. Se on iso.
2. Osoittamaan erisnimen ensimmäistä kirjainta;
Mia nomo estas Adamo. Mi ripozis ĉe la Balta Maro. - Nimeni on Adam. Lepäsin Itämeren rannalla.
3. joissakin lyhenteissä;
PIV - Plena Ilustrita Vortaro. - (Täydellinen kuvitettu sanakirja)
4. painottamaan jotain sanaa tai lausetta;
Mi VOLAS, sed NE POVAS fari tion. - Haluan, mutta en voi tehdä sitä.
5. osoittamaan erityistä kunnioitusta;
Dankon pro Via letero. - Kiitos kirjeestäsi.
Kaikissa muissa tapauksissa käytetään pieniä kirjaimia.